Kalastusaiheiset uutiset
Tälle sivulle on tarkoitus kerätä kalastusta sivuavia uutisia. Juttuvinkkejä voi lähettää popo.lasse(at)gmail.com
http://yle.fi/alueet/lappi/2011/07/tornionjoen_lohisaaliit_romahtivat_2712575.html
Puolan salapyynti syö Itämeren lohikantaa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011042513603067_uu.shtml
Voimayhtiöt hävisivät järvilohelle oikeudessa
Pohjois-Karjalassa toimivat voimayhtiöt ovat hävinneet kalakantojen suojelutoimia koskevan kiistan oikeudessa. Vaasan hallinto-oikeus on pääosin hylännyt voimayhtiöiden valitukset, jotka koskevat uusia kalatalousmaksuja ja Ala-Koitajoen juoksutusta. Muutosta voimayhtiöiden velvoitteisiin on hakenut Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Hallinto-oikeus määrää, että Kuurnan Voiman ja UPM Kymmenen vuotuisia kalatalousmaksuja on nostettava noin viisinkertaiseksi nykyisestä. Maksut nousevat noin 40 000:sta eurosta yhteensä lähes 200 000:een euroon.
UPM Kymmenen Kaltimon voimalaitoksen kalatalousmaksu on tällä hetkellä 24 050,99 euroa ja Kuurnan Voiman Kuurnan voimalaitoksen maksu 13 925,95 euroa vuodessa. Vattenfallin Pamilon voimalaitoksen kalatalousmaksu on 1850,07 euroa vuonna 2011.
Maksuilla elvytetään Kuurnan, Kaltimon ja Pamilon vesivoimalaitosten hävittämiä uhanalaisia Saimaan järvilohi- ja järvitaimenkantoja. Kalatalousmaksuja käytetään myös siika- ja harjuskantojen hoitoon.
Järvilohen poikastuotanto voisi moninkertaistua
Lisäksi oikeuden mukaan Vattenfallin on lisättävä veden vähimmäisjuoksutusta Pamilon voimalaitoksella keskimäärin kolmella kuutiolla sekunnissa. ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaan mukaan mukaan suurempi virtaama lisäisi merkittävästi koskipinta-alaa ja virtausnopeutta sekä parantaisi järvilohen poikastuotantoa.
- Toiveissa on kaksin-, kolmin- tai jopa moninkertainen tuotantomäärä nykyiseen nähden. Ala-Koitajoesta lähtee vaellukselle arviolta satoja poikaisia, mutta nyt tavoitteena voisi olla 5000 vaelluspoikasta tai enemmän. Poikasia voitaisiin ottaa jopa kalanviljelyn käyttöön, eivätkä kaikki vaeltaisi Saimaalle kalastettavaksi, sanoo Kaijomaa.
Vattenfallin mukaan ohijuoksutuksen lisäys merkitsee yli 600 000 euron tappiota vuodessa. Uuden juoksutusmääräyksen vuoksi hallinto-oikeus katsoo, ettei yhtiölle määrätä erikseen kalatalousmaksua. Juoksutusta koskeva määräys on voimassa seitsemän vuotta.
- Kalatalousmaksut ovat olleet niin pieniä, että valtio on joutunut osallistumaan merkittävästi järvilohikannan hoidon kustannuksiin. Järvitaimenen ja harjuksen, jotka ovat myös kärsineet voimalaitosrakentamisesta, hoito on jäänyt liian vähälle, sanoo Veli-Matti Kaijomaa.
Vaasan hallinto-oikeuden päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
YLE Pohjois-Karjala / Riikka Heikkilä
http://yle.fi/alueet/satakunta/2011/03/
http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite/Mielipide/1194669151299/artikkeli/
http://yle.fi/alueet/turku/2011/03/meritaimen_halutaan_takaisin_jokiin
Ehdottakaa eduskuntavaaliehdokkaita jotka ovat lohen/vapaa-ajankalastajan asialla, listaan ehdokkaat sivulle.
Olen tekemässä kyselyä ehdokkaille. Kyselyn perusteella saamme toivottavasti selville ehdokkaat joita jokaisen kalamiehen kannattaisi äänestää.
http://www.raullehto.ehdolla.fi/48
http://www.jounivauhkonen.fi/2011/02/06/kirkkaat-kalavedet-takaisin/
http://www.marjatiura.net/template_list1.asp?lang=1&sua=1&q=y&s=387
Demarit ovat aktivoituneet lohiasiassa toivottavasti muiltakin puolueilta tulisi kannanottoja.
http://jarmohuhtala.kansanedustaja2011.fi/2010/10/07/pelastetaan-itameren-lohi/
http://johannaoksman.fi/2011/01/03/tornionjoen-lohesta-matkailubrandi/
http://yle.fi/alueet/perameri/2011/02/tornionjoen_emosiikakantaa_aiotaan_uusia_2345076.html
http://yle.fi/alueet/perameri/2011/02/lohen_elamaa_halutaan_esitella_turisteille_2338641.html
http://yle.fi/alueet/perameri/2011/01/suomi_ja_ruotsi_neuvottelivat_lohen_meripyynnista_ 2287925.html
(14.1.2011)
Lohityöryhmää ei ole vielä nimitetty
Maa- ja metsätalousministeriö ei ole vielä nimittänyt jäseniä työryhmään, jota se aikoo kuulla luonnonlohen kalastuksesta ja suojelusta.
Ministeriön osastopäällikkö Pentti Lähteenoja sanoo, että sidosryhmän ensimmäinen kuulemistilaisuus pidetään helmikuussa. Ryhmää alkaa johtaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.
Lähteenojan mukaan toisen kuulemistilaisuuden vuoro on sen jälkeen, kun tutkijaryhmä antaa maaliskuussa väliraporttinsa lohikannan tilasta.
Tämän jälkeen eri tahoista koottu sidosryhmä arvioi, onko lohenkalastuksen säätelyä syytä muuttaa tulevalle avovesikaudelle. Mahdollisista lohiasetukseen tehtävistä muutoksista päättää kuitenkin valtioneuvosto.
Lähde: YLE Perämeri 14.1.2011
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/108045-vakava-huoli-minne-katoaa-tornionjoen-lohi
http://anttisorro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57070-ristiriitakala-lohi
Lainaus mmm.fi sivuilta
Tutkijaryhmä selvittämään lohikantojen tilaa
Helsinki 29.12.2010
Maa- ja metsätalousministeriö on tänään asettanut tutkijaryhmän selvittämään Suomessa lisääntyvän Itämeren lohen tilaa. Ryhmän tehtävänä on koota tieteellinen havaintoaineisto lohikantoihin vaikuttavista tekijöistä ja antaa kehittämisehdotuksia tieteellisen tiedon käyttämisestä lohenkalastuksen säätelyssä. Luonnonlohikantojen uusiutuminen perustuu poikastuotantoon. Vaelluspoikasten eloonjäänti merivaelluksen alussa on laskusuunnassa ja on nykyään vain kymmenen prosentin vaiheilla.
Tutkijaryhmän määräaika on 31.8.2011 ja sen puheenjohtajana toimii Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ylijohtaja Eero Helle. Ryhmä antaa välimietintönsä 1.3.2011 ja siihen on koottu lohitutkimuksen paras asiantuntemus Helsingin yliopistosta ja RKTL:stä.
Ministeriö kuulee erikseen lohen kalastuksen ja suojelun osapuolia. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ryhtyy johtamaan laajapohjaista, sidosryhmistä koostuvaa ryhmää, joka kootaan ensi vuoden alussa. Ryhmä arvioi mahdollisia tarkistustarpeita lohenkalastuksen säätelyyn keväällä 2011 tutkijaryhmän tuottaman tieteellisen tiedon pohjalta.
Suomessa on kaksi Itämereen laskevaa luonnonlohijokea ja puolenkymmentä muuta jokea, joissa on hieman luontaista lisääntymistä. Lohikantojen ylläpitämiseksi tehdään vuosittain suuret istutukset. Koko Itämeren alueella on noin 30 luonnonlohijokea. Itämeren luonnonlohen uusiutuminen painottuu Perämerelle; monet eteläisemmän Itämeren luonnonlohikannat ovat häviämisuhan alla. Esimerkiksi Tornionjoki on 2000-luvulla tuottanut keskimäärin vajaa miljoona vaelluspoikasta vuodessa. Istutettuja vaelluspoikasia Itämeressä on viime vuosina ollut 5 – 6 miljoonaa.
Tornionjoen Kattilakoskeen (n. 100 km jokisuulta) asennettiin lohilaskuri vuonna 2009. Nousevia lohia havaittiin vajaa 32.000 kappaletta vuonna 2009 ja noin 17.000 kappaletta vuonna 2010. Simojoella lohilaskuri on ollut jo pidempään ja vuotuinen nousulohien määrä on ollut tuhannen kappaleen vaiheilla. Vuosi 2010 oli heikko myös Simojoella: noin 700 nousulohta. Lohisaaliit pienentyivät tänä vuonna sekä Perämerellä että siihen laskevissa joissa.
Pitkän aikavälin muutoksena hyljepopulaation kasvu verottaa lohikantaa. Harmaahylkeen kannaksi arvioidaan noin 23 000. Myös Itämeren norppa on runsastunut.
Lohen kalastuskuolevuutta on vähentänyt ajoverkkokielto, joka on vuodesta 2008 ollut kaikilta osin voimassa Itämerellä. Sen sijaan ajosiimapyynti on huomattavasti lisääntynyt. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES:n arvion mukaan vuosina 2007 – 2009 pääaltaan ajosiimapyynti kasvoi nelinkertaiseksi.
Lohen suojelua ja käyttöä pidemmällä aikavälillä tarkastellaan kalastuslain kokonaisuudistuksessa, jota valmistelevan työryhmän määräaika on 31.12.2011. Kansallisten normien ohella lohenkalastukseen vaikuttavat merkittävästi Suomen ja Ruotsin välinen valtiosopimus Tornionjoesta sekä EU:n yhteinen kalastuspolitiikka, jota uudistetaan parhaillaan. EU valmistelee myös monivuotista suunnitelmaa Itämeren lohikannoille, jonka perusteella lohenkalastusta jatkossa säädellään.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
osastopäällikkö Pentti Lähteenoja puh. 040 717 16 98